maanantai, 11. kesäkuu 2018

Kuus äigi hurggeet ?

Tääl lam lamaš eälattesest veika moon kuhe, táán kiiđá eellim vyöjjimkoor- titet tuähtärkulen, sun omattelai ko muste ealah makarehken meridum lektesáh já uäinu lii nnut ete jieh taarbaš čalmelaasaidken. Moonai mottoom peivi te poostást lái kirje et eläššim laboratoriost voorá addelmin sun lai vuolkattas tohon piejjam, lai vuämašam  et lii vittá ive äigi ko lam laboratoriást eällam ja talle lii lamaš kolesterooli učäŋähhää ollegesest. Taan ohhoost jiem inneg kiergán eelliđ mute puätteeoho aalgast kale eäläm. Ucŋähhää poolam mii muste käunoo, jieš kuitág tuubdá ete jiem liššii tiervas. Kalehán muste lii lamaš huolattem já älkkee eellim, eälah pärnääh já lam jieš piättám elimijn já jotemijn, liihan tieđstuv motomin ahheevuv ohtuu aassál mute maid toos vaja ko jiem lah skippäär hyönnim.  Toh skipäreh mooh muste laa lamaš eäláh halidám vyölgiđ tavas áássáđ já ko mun jiem láh halidám kuussan kaupugen varril  te toos tot lii ain kuálŋgánam.                           

torstai, 11. tammikuu 2018

Muotalme

Luäpjäiäigi myötistij ennuu muottuu ete tääl lii juo kiđđátäälvi muotakasoduh. Kalga tibi uäiniđ moon ennuu giđđuu lii muotá.       Talle ko muäi Kamessuolluu Samaláin láin äiđivahtán te ohtii skaammamänu loopast 1973 muäi poodiijn Vuodasluohta uäivääst Anttila kiämpän, taste lii Virddäänaargan vala 25 kilometered. Orostäin iijjan já itten tibi väččeen loppamäädhi, mii tibi lii ko iij la muotaken.   Iđetest ko čaranim ja vuolkim olkon eelliđ te läykkejim olgos te muotá lii idduurei. Liiuks täät tuotaken vuoi nohhäär-us uäinám, kuämmiräin haursti muottuu já juolgijuv aaalgij kalmeđ, te tuotá täät lii. Piejjim heelän tuula já päänusiis čääši.              Rauham skippäär ja  eeđam                                                 -Eänusun muoi kolššii vyölkiđ, tađe pyöreeb mađe tolelää.           -Kuus nuuvt lii huäppu ete kalgá seuŋaden vyölgiđ.                   -Eleba olkon keččámen te tun-uv ibertah. jä ko Saammal mana olgos te kulloo korottam ete moon liebbuu näälä tääl kalgá peessađ Virddäänjaargan. Iđetestkäähvi maŋá vuolggiijn käälliđ, čyötimeterd ko kaallim oudast te Saammal-kes moonai oután, maaeeld lai ennuu hiäälpup käällil luotaimeld. Pippoojäyri peht Saammal eätä   -Räjialmaah laa vuäjjám kiälhäin räje paalda luodá, mun jo outilähhää kuullim mähte kielkkämoottor-te kullui, eänusun muoi mooná tohon jä vääči kiälkkäludameld?         -Eänkä mooná, jiehuvsk mušte ete puäsuiäiđi já ruošräje kooskán ijlah lope moonnađ, tothán lohä räjilooveest-uv čielgásäut.                                                                                 -Mun jiem kuiteg mooná, mooná ohtuu jes haalidáh. mun ettim. iij Saammal ohtuu moonnam.  Mottoom äigi ko kaaliijn te kiälkkäluodda poođij verejääst munnuupele äiđid já tot kiälkkäluoddá moonai Šapšjäyri vahtatákasarmin, čaŋáläin siisá já munnui-uv leškuu käähvi já eemeed lai liäipum niisuid, heevij peivikäävi äigi, elaččii munnuu tuälvumen moottorkiälhäin puäsuikiäppäladduu verejää luus já opped vuolggiijn käälliđ muottuu. Seuŋád poođij huäpust mute kaaliijn outaskukei, šleđgálaampust nuuvvái patter, lai kutág väripatter, nuuthan muoi vaipaškuođáin tijme lai aldá ouče läin Čuhcejäyri puotá te Saammal tuäsä tuärispel já eätä.                                              -Tolddee kale syöbdee uäinoo, eänusun moona tohon já čokkii tuulá.  Nuuvt porggäin, virettäin motomijd piässäid já karssain kyätseid vuälä já taste muäi iijá iššte nuhhäin, puoláš iij lámaš piuvas čoŋgá lai. Taste tot ijjá moonai já seuŋád valá lai ko vuolggiijn juätkiđ määđhi.  Nuut muäi pessäin Ŋjellim väre oolá ja ko pesseen Virddääŋaarga vahtásajan já manneen siisá te uäiväämus koijád?                                                                          -Mahtkes tuoi täggäär sijvon leppeđ jotemen äiđireisust.?               Saammal ko maainastij te käle vääpel Tyni omattalai, já päähui mottoom almáá tuälvuđ munnuu autoin Ŋjellimen. Tot reisu lai teggaar ete maŋgii maŋá-uv vala muštiijn.

maanantai, 8. tammikuu 2018

Kieyhis sijdo

                                             

Lam juudaššam maŋkii jieč`uv ko muste koijadeh et "mane tun aasah tääbbin kukken immeelseelki työhin kost ij lah mihheen jä jyöhe kuul lii kukke jä tuähtäreh laa kukken, smietapa veik tun puäččääših te iše lii kukken"  Lam irettam västitiđ et lam aassam työje mieldi maŋka sajest pirrá Suomá jä uävikaupugest-uv aldá pelnubihheed jä ruošast viiđámiljoon kaupugest kulmá ive te ain tot čielgas lii lámaš ete eälättus äigi ko puätä te kuätusiijdon maassad määčäm.   .                                                           Lijjim keččam maid elilamulmuuh pargeh kaupugijn, vaacašeh tuähu-teehen, čokkajeh uästimkovdašijn jä sahhiitteleh kuoimijdes, já maiden ij lah maid rossadiđ, iijlah koste kyöle piudesdiđ, luändu jä mecci lii kukken jä kalká leđe alnees vuäjän.                                                                   Tääbbin kieyhis sijdost mecci jä stuorra kyölijäyri lavá paaldast, tääbbin piutestam jieš voraskyöle jä miäcän peesám reikkiistellađ tästan,               

lii kyövtikilomeettirsiš väccimpäälgis koste seuŋaden iho čyöveh laampuh, tälviäigin laa rahtum čuoikám saaveehlätteeh. Magarehken palvalusáh tääbben eálah, poosta kuiteg jyöheh jyöhe tälu  postaloovän. Tot montet sijdo lii maká näyt kieyhi šaddá tast ko tääbben eälah työjeest jotteeh maankesken  ko ässeeh laa elättusast jä eähän aälattusah lah stuärräh: koska meerán 10400 euro puädoh jiega oolá jä táám lyöštim mieldi sijdo kulloo lemen Suoma čyođe kiehimus siijdo juäuhust. Mute kuitag siijdo aldasijd laa huksim kesituuvijd veika maađijluodda lii hyöni jä muälkkää maemuu 19 kilomeetter määđhist jä ouddiih sijdaliih kiäh láá tyjetet juodam vyölkiđ olkälää te ko pääčeh eälättuhan te mäččeh maassád, miiniigen teehen kiäsä taggaar mii ijlah koska ijge maada suomast.  Louvmat ihheed majaskulei ouddii škoula enamain oostij ohtá iretteijee parakodde jä suo alggiijn ucänij hukseđ hotel jä pajelähhää ive majaskulei hotel lai puoh vaalmaš jä tääl ijjasajeh laa muäddi cyöđe jä siämmää verdi laa ravintolast čokkämsajeh. Puoh kyöseh puäteh euroopast enemustää mute laa pirre maailm kiäh laa tääbbin lamaš, hotellist älgä huššá skaamamänud aalgast jä pištä čuáŋuimäännud loopan. Tääl uđđáive aalgast algii rähtiđ kieuhis sijdon uđđá maađij mii valmaštuvvää 2019, muu mielást tääl ferttee eđaškyöttiđ, ete mun aasam šaddee sijdost. Tästmaŋá jes tääm kiähnii motomen loheh te tiäteh mii paihijd täät Anaar kuáldusd lii 

torstai, 6. heinäkuu 2017

Äkku tiškalij čassiin

Tääl kolkačij leđe keesi lieggasumos äigi, mut ij lah ko kuálmad peivi arvá kolmá tavepiegast já lii čuäskim.                                                                                                             Tääh raadah laa tontiet ko äijih čiärkui viestarest já moonai tavas já ko tohan moonai te äkku čäsikuvsijkin vyöjeetij äijih maassad. Tontet tot ain arvá ko äijihuäuteh mäččeh maassad.                      Talle ko uáuteh joteh nuorttii suundán te tohon läppojeh já keesi juátkoo. Táál maká itten lávárduv 7 syöi`nimáánu šoŋgá lieggán uđđasest.                                              

sunnuntai, 4. kesäkuu 2017

Uuččim arkkaduvast

ko alkim smiettađ ete lai-uv tot šie lyömeihe -86 mute tot lai 1985. "Lapin Kansa"st tot kaunui,     Lostá šäälä 14.porkemâânud "Ainakin 600 000 hillakiloa jo ostettu lapissa" ja mottoom sajeest lohâ et "varjoon jää jopa -79 hullu hillakesä." mute mun jiem mušte tääm lyömeive ij lah lamaš Ánarest.          Talle ko lii täväliš lyömeihe te nuuram motomijd luuvijd kiloid, tagare-uv iveh laa et ij luämmän kauná.