torstai, 6. heinäkuu 2017

Äkku tiškalij čassiin

Tääl kolkačij leđe keesi lieggasumos äigi, mut ij lah ko kuálmad peivi arvá kolmá tavepiegast já lii čuäskim.                                                                                                             Tääh raadah laa tontiet ko äijih čiärkui viestarest já moonai tavas já ko tohan moonai te äkku čäsikuvsijkin vyöjeetij äijih maassad. Tontet tot ain arvá ko äijihuäuteh mäččeh maassad.       Talle ko uáuteh joteh nuorttii suundán te tohon läppojeh já keesi juátkoo. Táál maká itten lávárduv 7 syöi`nimáánu šoŋgá lieggán uđđasest.                                              

sunnuntai, 4. kesäkuu 2017

Uuččim arkkaduvast

ko alkim smiettađ ete lai-uv tot šie lyömeihe -86 mute tot lai 1985. "Lapin Kansa"st tot kaunui,     Lostá šäälä 14.porkemâânud "Ainakin 600 000 hillakiloa jo ostettu lapissa" ja mottoom sajeest lohâ et "varjoon jää jopa -79 hullu hillakesä." mute mun jiem mušte tääm lyömeive ij lah lamaš Ánarest.          Talle ko lii täväliš lyömeihe te nuuram motomijd luuvijd kiloid, tagare-uv iveh laa et ij luämmän kauná.
 

perjantai, 2. kesäkuu 2017

Kale mun omattalam

ko ulmuuh särnoh moon lii čuäskim veiká lii kesimáánu, eäká mušte moon täujä kesimánutest muättä já šleättä. Ive taššas lai kähčiloveihän pakkasumos vyösimáánu já ko tääl lii maaŋkalov ihän kolmasumoš vyösimánu te liihan tot eäru kale, mute šieu täät lii ton suujast ete luamáneh já mutoi-uv myörjeh maŋaneh nuut et sätteh Jonsahpeivi ohhoost esken kukkiđ.     Luámaneh kapšeh esken porkemáánust. Maehes kiđđá lai 1986 talle luameneh lijjii valjjeest já maemuid luämänijd vuobdim kyövtilovváád peivi maŋa Avelán käyppišiiljjoost. Uästee kote lai puättam Tamperest eätä                                                  -Ensi vuonna tulen taas ostamaan lakkoja. Toos mun västitim.                                                                                -Kysele kuitenkin etukäteen onko tulossa hilloja, tämmöstä ei ole kuin kerran kymmenessä vuojessa jos silloinkaan.            Jä tuođái nuuvt keevai, muu muštoost tast maŋá iij lah lamaš sieu lyömeihe veiká toos lii moonnám kulmaloh ihheed.  Táđe oudebiš lyomeihe lai ušom 1965 ko mun-uv nuurrim ouče 25 kilo faneeršaava já K-käypjes Männistö taid oostij já maausij nelji märkkid kilost ko muste lijjii ain nuut šieu luämäneh. Tothen lii mahte nieuduid te mustášij nuut et äigi liši uđđá šieu lyömeive horkapalij pyáttiđ.

tiistai, 23. toukokuu 2017

Rähisumuson

 

Jiem mušte kuäs liššim maemustáá kirje čäällám. Ehitest algim čäälliđ tuŋin kirje, mute mahtniigen jurduuh lijjii uubbáčuolmast. Eeđam täst aalkan tergád ääši. Tun lah addelam muu eellimen ennuu hitruu jä osko ittäid peiviijd. Tun vajah ain kuldaliđ muu murašemijd veiká jiemhan mun tieđe tuugen aašijd já huoláid magareh toh laa. Suotas ko muoi pyöhteen särnuđ puohain aašijn. Lah vuošmuš olmooš kiäs mun puáutam särnuđ puoh aašijd, ijhán muste lah nieda skippäärken kiäin särnuččim. Uábeh laa mute tot ij lah siämmáš äšši. Räähistam tuu nuut kuhhää ko vajam.

Näyt ovtil juovlai puáteh mielan pärnivuođá juovlah. Melkatävt poláttetteeh ko muu viljapeleh laasatyöhin ehides seuŋaden paltattellii já skuälkkäättellii, jiem tieđe mane tallaah ulmuuh paltdattellii pärnäid, vissuv pyörebeht tsuäpčänii orŋikest.

Lijjim vissuv kuuđáihášiš ko čaallim juolápuukin kirje já nuut äptun hyönnejim pikkatum mäystinsavehijd. Lijjim tiáđstuv avvuddum.

Muu šoddampäihi aldá aasai eeji nuorab vilja, suste lai učäŋähháá viljalum eennam, muäddi kuusá, čaučah, šahe, já mottoom kääni. Suste ij lamaš kälgu, oohtuu sun puoh päikkituojijd poorkai. Miij pärnääh suu kulan lein ohtanmonost tontiet ko sun ain maainastij jyöhemuuđuid mainasijd já sun láului kuhes hiärvääs lauvluid.

Sun orŋiij päiheistes Juovlajuuhlijd já puättiđ uäčui kii ihenes peesái puättiđ.

Sun jieš liäipui herskuid, leibijd, uččleibbäid, pulláid, mehu. Vuorasulmuid lai almaaviehavub-uv mute tain sun peerai määuvsu, pukki suu kulán še eelij jä puovtij pärnäid skeenkaid.

Maajebij iivij pukkin lai čeeči, sun lai ouvtiđ puättim väldám almáá viehávub já viljá tieđstuv faalái lese, mut huolámat tast Juovlah ain monnii rävhuláut ijge tarbašám kultaleđ pelkkimijd ige rijdalmijd.

Tuu eellim pälgäid lam kultalam mielakiddosäyt, ennuu lah tunn-uv kierganam jyöhemuuđuuid porgáđ. Lah tuojijd porgam ain pyöreest já viššaláut jä laaviih išetiđ ulmuid já laahán tuste kyehti ohtuunes ”nieiddii” sijddakyömmin uv keid išetah.

Tälvi lii puátimen, ij vaje maiden, mielán poođij ohtá tihtá:

Oppeed tälvi oovtast lii, keesi tuše mušto

čohčáhállá piäldust eelij, já šaddoid kolmuttij

jäyreh laa jieŋást já ridoh piččum

peeiveh seuŋateh láá, nuut ennuu muottuu vuärdám

ovddipeln lii tälvi kukke já iijah seuŋáteh

moon enuu uđđá keesi vuárdám, mute nuut kukken tot valá lii.

Ain muu mielan pyäteh mannekeessi täpáhtusah maht kuitag muŋin näyt keevai ? Mun lam ain jurbám et muu avveest rähisvuota almain ij lah mähuleš mute hupsis näyt kuttág keevai. Kalehán mun vuämašim moon ennuu mun lám rähisvuođá käibitám. Puätteevuođást ij tieđe maiden, mut suotasmuštoid ij kihheen muste meddal vääldi.

Tääs lii pyöri lopátteđ.

 

Meid meečist šoddam maadásuomá nieidáolmooš

 

maanantai, 22. toukokuu 2017

Motomen keessiv

Muštám oovtá keesi, tot lii vala-uv nuuvt muu mielast.

Jiem fäältát peivijd máid tuin lijjim. Lai čohčakeesi syöinimäänud loppa, luoámäneh lijjii toolää kopšám, mute vääni toh lijjii. Vyölkiškettih lyömejiägän te tattuh muu fäärun, já mielestán vuolgim mieldi.

Mun tuše jietšán jurduikuin maajeeld váccim. Jiem valá talle tiättám ete muu räähis lii nävt aldá. Poodij tulástallám äigi, tun vuošsih käähvi, evviseh tuste lijjii reepust.

Mun tuše čokkäjim mievttii alne jä keššim tuu, leškuh muŋin-uv käähvi jä rahtih vuojáleipijd, kočkepiärgu-uv tuste lai. Lyömemääđhi, säyvni já eehid máŋá mii muste leš täpähtum ko tun vyölkiškyöttih te mun vuolkim tuu sättiđ jieijat uäđđimtupán.

 

Tupän ko pessáin te valtim tuste kiddá jä tuu čolmiijd tuše keššim já keššim...

Maiden jiem lamáš vääju must lai nuut suotas jä avdakás tile, ko mun tuu askeest tiekás šokkájim jä tuu paaldán peessim iijján.

Iđetist toolää mun moonnim olgos riidon jä keššim jäyri muššadvuođá ko piäivač aalgij pajaneđ já jäyri alne lai iđetist miärkkä. Jyöhekulán pirrá lai puoh nuut muššát, motomeh loddääh kostniigen kullojii, tubdui ete lijjim vuosmuu keerdi Sáámist. Vuoi ko mun-uv valá maŋkii pesaššim teehen maaccád mäččiđ..