Aili Valpuri Vallen muštalusah, eellimSulgešjäyrist oudil já maŋá soođij.

1. Kesi-já tälvipäihi kooskast varriistellii.

Aila Váápu lai šoddám uđđaivemänu 28 peivi 1910 sun jaamij 9 čuáŋuimänud 2000 ive.Sun lai šoddám tävipäihist.                        Suu vuosmuuh muštoh láá kuusáin, čaučain já poccuin, eä poccuuh ennuu lamaš, kyöhti kuusá lijjii jä motomeh kälbbääh valá lai mottoom čausá jä viertcá lai mut tot ferttiij leđe kidda ko tot lai kooras nurvol.                                                                                           Paacij mielán ko tälvipäihist almaah koivuu čäsikäivu jieŋalubbon ko oudebää täälvi čääči lai nuuhám, tast maŋá ij käivu innag kuškam, tot lii aldasij love metered jieŋŋal, hirsain salvum jä tääl-uv liivalá orŋegest.                                                                             Varrim kiđđuu Sulkešjäyrän nelji kilometter já šohšuu maassád  jyöhe ihäsaš kikse, puoh koolkai väldiđ mieldi.                                Varriistelmeh nuhhii suätän ko lijjii tälo raččom jä hiirsaid lijjii kesittam nuortas kuusniiken. Maemui jeerkai värrejii Sulgešjäurän.  Kuusaid já muide elleid läiđejii jieŋameld pirrá Sevesuolluu tontet ko čuälmi lai sudes. Keessiv mii kuuldijn nuottiijn puurramkyöle, tallaaäigin lijjiituše pummpulviermeh ijkehán toid mihheen kuolijd čaaŋŋám. Mun lijjim eeji nieidá, eivi lijjim suu mieldi, muta ijhan eeči eivi puähtam muu mieldi väldiđ já talle muste lai ain ahheev.  Kesipäihi tälo koveh: ulmuu tälo ouddipeln čišeppeln NyörePiättar, Sukšjäyri Maatiš (Matti Sarre), nubbe uälkiskieđapeln Auni (Agneta) Sarre, suu paaldast  lii Saammal (Sameli) Sarre já paaldast suu kälku pärni askeest Aile (Aili os.Mattus) uccánieidáš ouddipeln lii AilaVääpu (Aili Valpuri).  Eres ulmuuh kiäh toh laa ij lah tiäđuust sätteh leđe markkanpele almaah kiäh lijjii Karl Nickul täävvirkyöddeeh ko siij monnii nurtlešei kuul. Keäsän čausaid tolvvuu Sevesuollui, čausah eälustii tuvekeššan suolluu, skiuŋáid lijjii partam kuobča väräs.Motomen ko ellii čausaid oppamen te viertsa lii lappum, eä puähtam kuobčáken sujattel ko čausah lijjii nuut räuhuliih. Moonai mottoom peivi te koltemmokken vuämášeh Aittisuolluu riddoost ko miiniiken koblo já ko suheh aldelää te viertsa koblo skiuŋásote uäivi pirra, lai tom nurväm riddoost jä lai juoudám jäuran.