Áigi jotä outaskulij, motomen tobtoo et äigi ij mahten jođe já motomen liigäs huäpust, tothen lii nuut et maggaar ääši lah porgemen, jes tun lah vyörtimen veika säätu kuusnii luoddapiällast te kale laa minuuteh kuheh, mute jes tuŋin lii sättu puätimen monnii äigän te kaačan jođäm ete kierkenam. Saammalist tubdui pärnin enniin já ejjiijn touvle et ko äigi ij mahten jođe, jes sun uästalai ejjiijn ete ij lah onne maid porgál te sun talle eeđái -Elehen huola, ko syöineh šaddeh nijttem näälä te talle lii harävuoššam jä haasiijd luävadem, kale tun kuulma vyölemuu uulgá oolá juusáh luävadel... Saammal väčilij meddal ige halidam eenab kultelađ. Nuuthen tot tuođai lai et pärnin jo koolgai apijdesmiel leđe parggoost já veiká moon liččim lamaš vaipam te koolkai leđe nuut kuhhää fääruust ko enni já eeči-uv, tast maŋá lai kolkađ vala vyördiđ eeni mälistam mut sun oođij tom äigi jä ko purrameš lai vaalmaš te puradii te tasmaŋá monnii uäđđal. Kesi já syöinimáánu lijjii tagareh mänuppajeh ete lai äigi sieradel-uv. Mutá kost Saammal lai já mii oinui, lai tupe moon pirrá lai gieddi ij styöres`ken muoráäiđi lai pirrá ruopsis kussa oinui jiegist purádam, naavit já syönuläätu sehe juämäkuäti läin, säyni jä säyniveeskir, válá čiček`kietán lai koskanrähtimnäälä äitti saatij tast šoddáđ motomen, pecivyöydi poreh vala lijjii, oinui piegápoorá taggaar kuheldes pällu. pečikeejist mii lai alelää erespeecij tontet tot oinui nuut kuhäs. Valá lai jäyri já luoutáš moon poođast täät päikki lái. peenu lai meid, daggaar tčiägupelji ruopsis peenu, loddepeenu tot lai, veiká eeči nanosäut kieldij pennuu monamest meätčän lode umästeđ te kuitag motomen moonai umästeđ ulguubel äiđid kuäppil ko ij maaššám. Tot lai tiäđuust ete naapureh eä lamaš aldá, toh lijjii kukken, aldemuu naapuren lai aldá vittá kilometerid, tään keesi enniin lai arvalus eelliđ vääčin kolliimen, tobbeen asii äkku jä siäsä Auni já eeni ečipeeli lesk-aanti Uulá, eeni olmáeeči Saammal lai jäämmám espanjataudan já Uulá lai tast maŋgá puäättam visteg renkán já maŋgelää išeden.Tom še Saammal tiedij ete suäti lai mottoom ive majaskulai nuuham já puoh täloh melgetäut lijjii poltum sämeest, mute äähu päikki lai seilam ko lai nuuvt kukken tuärispeln. Eeči lai meid lamaš suäđiist paijjeel neelji ivveest ijge lamaš mahten keevvam uččää sun maiden suätiäigist muštalij, tom tuše motomen šalikesei maht päärräseh iveh elimest monnii jyöytivij suätihömmäin. Nubbe naapur kullui lemen učäŋähhää eres suundän já tobbeen aasai stuorra peerá. Mut maggar-ges táát tupe lai moon šiljoost Saammal lai, sieradem skippäär lai peenu ko lijjim vissuuv oohtuunes pärni teiká eä lamaš eenab šoddam ko sun, vuoi leššuv ubá eenab pärnäid halidamken, naa mute siisá tupän ko laukkij te čičekkieđápeln nurheest lai Rabid hellá, tast lai kyöyti leibi passeemsaje, enni liäibui jieš leibijd já niisuid, nuuvt juähaš eemeed toon äigi poorkái lijjuv-sun kosten valmasleibeh vyöbdimnääläken. Čičeppele teiká jäyripele seinist lai kuuđáčalmašiš laasá mäddääpele seinist lai meid siämmäämuđuš laasa, meččiibeln seini lai hirsain valmaštuumen uđđá učäŋähhää stuärrab já aaleebviste já vistij kooskan uksá, uđđá viistän lai rahtum uđđá olgouksá taavaabele siäinän, lijjii stuärrab visteest kyöhti lasaräigi mädäs ja viestarseinijn. Uälkispele nurheest lái keejistkeessim senká já Samalist lai valá seenkaš et ij tarbašam lättist uäđđil,, uččehen tot tupe lai; nelji meetter jyöhe seini lai kukke. Čääci koolkai kyöddiđ kälddest tupän já tuolvačääsi meid olgos kieddisalgan. Ridduubeln lai naavit já syöiniläätu jä juämäkuäti kost enni ain liegatij kuusan čääsi ainasuv šohšuv jä kolmaäigin, lieggäčäätsän enni piejei kyöleliemá jes taggaar lai já täujä kale lai ko kesiäigin kyöli lai jyöhepiäiväsiš evvis. Juämäkuäđeest lai čyöti littersiš pääti moon vyölni enni ain liegátij čääsi já tälvvyv mottoom kuävutievá muottuu valá päätän amahmes tohon suddä valmašen eehidesjuámä čääci. Kuusá nommá lai "Nilla" tot lai puohtum Ylivieskast nuutko tobbeen lai puohtum "Rippe" peennuv-uv. Vuosmuš tupe mii lái pääččam vyölligubbon te Saammal eeči račoi käätu já saalvinj lasehiirsaid eänoi Heihain já tastmaŋgá rahtiijn čäčikäätu já muuräin poččee já lättee šoodái já Heikka piejai sajases jiejas rähtim uksápokaid uđđá viistän ko talláá äigist uusaid uäčui uästiđ pokäittää. Heikká piejái valá uusá kyöytituve kooskan sajases Heihá išettää täälu ij lijjii valmaštuđ siämmää keeci. Te nuut tiegas Saammal muuštij maht suu enni já eeči poođijn päikän uččá kandaš fääruust mut sun tuse kiusedij já ilbatusái eeji-uv já nuut nube peivi kaandaš lai kaivastam kietan eeji vaaččir já lain kačlam meäldluvoi eeči kooroot ja kaandaš outast pataresen já ko juuvstaškeđei te sihhootij veeččir tuärispel, ná ko eeči juuvsai maemustää kaanda te keesij niek`maddust tuvekuvl já ruänkäi Saammal enniijn et tällän vuälkkäh tääm ilpadeššee tualvuđ maassád eenniskuvl. Ja nuuvt Aila vaaldij tom kaanda mieldis já vuolgij tuälvuđ suu maassád, kiän kaandaš sun leš lamaš, Saammalest lijjii maaŋgah viljapeleh, saatij lamaš tain mottoom, ouuvá iija sun kiergánam leđe. Tast maŋa Saammal učäŋähhää aalgij väruttetteđ maid ejjiijn tuästä särnuđ, enni lai kale mainastam Saammalan maht eeči ko lai puättám suäđeest te sun ij ennuu killäm partčul ko alkiij korotteđ ete "kále liši lamaš pyöreeeb ete lijjim viirrađ suäđeest, ii täät räuhu eellimken lah älkkee ja kalehan suäti vala oppeet älgä, uäinivettee válá" Räjisuältätteh motomen sniljäästellii lappad jođedijn já kuođđii Saammalan koškeleidi já teejäin tot lái ŋjäälgis ko vuojá valá piejái oolá. Taggáár Saammal vala muuštij maht iđetest vuolgijn Sulgešjäurän huäši rokkal, enni lai tolelää koččám paččaam kuusá, luäštám kuusá ulgguupel äiđid, te sulädijn jäyri nubekiäčän kirkkosajan tast pelikilomeettir myötki Keđgiluobbál kiäčän já tastmaŋgá juhamyötki jä nuut maŋká kilomeetter käärguhuäši kuul, eeci lai uulgaib piejjam valmašen já rokkámlišäh-uv lijjii valmašest, Saammal kuođiijn pihaštulääsačen puŋŋuustallađ. Huäpust suo rohhäin huäsi jä kessijn riidon, tast máŋgá valddiijn muu kärbas já tiegas Käärgu huäši rokkađ, visteg sii kähvästellii jä huäši suuhađ, lai ehidepeivi ennuu ko poođiijn riidon valddiijn Saammal mieldi já sulädijn maassád jiejas päikän, huäšši paasij ulgai siisá. Stuorráhuäsi lappat ko Saammal eeci suuvai te tobbeen Uulá já Mattii Hentá oinuin luävadam jiejas hoošijd. -Tääl iij lah äigi ratkuustallađ kalga kierganađ päikän kuusa paččeeđ. Saammal enni eätä. Keđgijäurän ko pottii te kussa lai verejisŋäälmis vyörtemin ete peesašij navittan, kalehan kiäh tallaaäigin meečist assii te työjevänivuot ij lamaš. Mangá peivi Saammal eeči valá hošijduskuin rossadij outiđ ko puoh lijjii luävädum já äiđi valá pirrá rahtum ete poččuuh eä taid puraššii. Tot lai čohčá mottoom muddoost ko eeči já enni särnuđ Saammalan maht suoi lavá peättam ete täste maŋgá tuu nommá lii Matti, tontiet ko tuu nommá kirhokiirjijn lii Matti Sammeli, mute ko enni haalidij koččođ tuu ejjis käimialgen te kočoin nuut, mute tääl tunlah eäššát käimialge Matti. Maidpá “Matti” toos voojij, suŋin lai siämmää mii koččoom nommá lai. Enni eeđái valá Mattiijn Luuhađ Aabis Suomakielan muäi älggeen ete maidniigen määtäh ko puättee čouča škoulá tuste Ŋjellimest älgä. Ton čoučá Maati mielan paasij ko poođiijn kyöhti suältát, eava ubá tiervattamken nubbe paahvadij -Henkilöllisyystodistukset. Aila viecai kämärest jä addelij taid suältatteid, nuut suo cuocit stiärkäin uksápiällast jä kejjain vuäruttuvij vissuv vittaminuut, loopást eeči koijatij -Ossaatteko te lukiakaan? Talle nubbe uikadij tuođastušeid maassad já eedái -Ei nämä ainakaan kolttia, mutta henkilötodistukset pitää uusia kun ne on annettu Ylivieskassa. Nuut suoi vuolggiin. Motomen eeči lai eällam Avelist komserkekulen já lai Honka Kallen mainastam maht räjialmaah lijjii päkkum udásnetteđ jieggakoortijd Honka lai ettám -Jos vielä sitä vaativat käske käydä täällä, ei niitä ruukata uusia.

Tälvyv šiljoost lijjii täujä eergeh, tohhan lijjii mättám kerjideđ mottoom huäššičalme já tasthan toh lijjii valmašest jes kuusniiken lai vyölgim, huäšeh lijjii vieččum päikän tallán ko jeerkah lijjii, mutoi-uv huäšeh hyöneest seilii meetčist tobbeen lijjii ŋuämmileh, säpligeh, já lai outá lyövekulán lamaš sorvauv puramen koske hoošijd mut ton soorvast poođij peeli mijjan já nubbe peeli Lesk Aanti -Uulán. Tontet hoošijd iij kolkam kyöđđil täälvän viečahennää. Ton čouča lijjii kostniigen puähtam kaasiuđäkää já huäpust tot mättäi syöiniläđukulen koddeđ multesäpligijd. Paččeem maŋa Aila adeli lieggá mielhi já lääduust kaasi taiđij aassam-uv, Matti muustij kale maht korrapuollasan kaasi poođij tupän, suste lai uäđdimsaje helä vyölni já Maati enniijn kaasi ain vuolggiijn olgos ko Aila piejai juämäkuätän tuula amahen kuusan lieggan čääsi ja kääsi moonai läätun vyörtiđ kuäs Aila puätä paččeeđ, rippe oonij kaasi skipären, Matti muuštij maht räjialmaah ohtii ratkuustellii já nubbe almai aalgij kaasi vuoretteđ paddiijn te rippe harrekeđei já rohhätij suu oolá nuut toos nuuvvai kaasi vuorattem. Ton täälvi Matti lai juo alda čiččam ahašiš já juuđij lojesäälduid sirtemen, ääldoh lijjii tontiet et eergeh maneh ehitest tohon já kuäđuusteh jäähál seuŋgást, motomen lai maŋŋeed jä eeci-uv lái juo seengást ko Matti moränij toos ko eergeh ruottii šiiljon já kiällu valá skalidij. Talle eeči pajanij pajas kärvuudeđai vaaldij haulápiso seinist já čuoigalij keččáđ maid eergeh pallajii; kiddaäältoh kuitak läin ellimen mute polesteläin kále, škiuŋä kale lai kyöyti ääldu kooskast maht koolkai leđe-uv, maidpa Juhan-Matti tobbeen muite poorkai poođij maassát adelij erggiijd hooššijd ámás poreh. Ittäš peivi ko čuovvanij Matti-uv vuolgij eeji mieldi äldui luus já te vuottui maht kumppi lai puättám jä ŋaaham kiddáääldu luus, äldu suorganij já ŋuškij nubepel läbšikiäšän te tálle kumppi vuämmäsij skiuŋä te nuuvt maaččij majaspoođái maassađ mottoom meetter já kápon vuolgij meddál, moonái Keđgijäyri rasta Kontsiičieägán ja sunte lái nuortás, olkälää Juhan Matti ij kuorram, maačij maassát. Mottoom keerdi Maati eeči lái vyöjen puätimen ŋjellimest päikän te Kuätimyöđhist vyöjjimergi rooččáđ tuärispel te omattál mii tääl eärgän šooodái te vuämmmäš ko kumppi stiergää luodáalne já keejai mottoom äigi já moonai lappat kieäinuses, mute ij Ŋjellim mohheest kuässin pisso lamáš fääruust. Juoulai juouláäijih eelij äptueehid, talle Matti hyönniij motomijd skeenkaid. Uđđáive maŋgá

Uđđaive máánnud aalgast Vuolipiattár Antti poođij  Keđgijäurän já Juhan Matti aalgij meid rahttetteđ puäsuiuuččám eeton, ton äigin almottii pykäles neeljiohokeš já nuut almaah vuolggii eeton. Njellim Matti vuolgij almaiduoskuin Njellimvääreest, Vuolipiättar Antti, Piäkä Piättár já Kedgijäuri Juhan Matti alkattáin eto čähälig vääreest, räiđuálmajen lai Kokkosen Onni Njellimist. Outá iijá Onni-uv lái miij päihist, iij Matti kuullám kuus Onni koolkai räiđoin moonnáđ, räiđust lijjii jyähhää räiđu já vyöjjimkerris já eergeh tieđestuv. Ettoalmaah lijjii sooppám päihi kuus räiđualmai mana, kuäivu lävusaje tsegát lävu, piäjä piärgupäđe tuoltađ, viirat motomijd soorvijd puältimmuorrán.                                                                          Čuoigán ton äigi uččii poččuid, eägä lamaš kiämpäh kost aassađ, läävuin ettoalmaah assii, pykälys lai Ruähukuolpanest mii lai Räjijoosep luoddápiällast 17 kilometered Ähujäurist. Lojes poččuuh ton äigin lijjii já ääldo lijjii veddum. Mottoom äigi keččen Maati eeči já Piättar poođiijn já läin kuäđđám Pykälysčurruu Koddoohjuvvii aldá, suoi eäva lamáš vuäbdám pykälyspäihist outken poččuu ko uästeeh nuut uččää halidii mäksiđ.                                 -Kale munnust lii äigi päihist njuovadeđ.Lai eeči ain ettám.                                                           Maati muušton paasij tot moon čappateh eeči já Piätter läin, eäva lamaš pihtásijd lonottam já läävuin ko läin maŋka oho lamas te ij tom tarbášam omattelláđ.                                              Säuni liegganij maŋká tiime já Piättár-uv hyönniij putes liškepihtásijd paijjaalses. Iđtest Piättár vyöijilij päikkäses Vuäskjäurän. Muotá ton täälvi lai ennuu, tothán lai tälvi 1950. Ton ive keesi máŋá mun vuogim škoovlán.

                            
Äigi jotä outaskulij, motomen tobtoo et äigi ij mahten jođe já motomen liigäs huäpust, tothen lii nuut et maggaar ääši lah porgemen, jes tun lah vyörtimen veika säätu  kuusnii luoddapiällast te kale laa minuuteh kuheh, mute jes tuŋin lii sättu puätimen monnii äigän te kaačan jotä ete kierkenišij. Saammalist tubdui pärnin enniin já ejjiijn touvle et ko äigi ij mahten jođe, jes sun uästalai ejjiijn ete ij lah onne maid porgál te sun talle eeđái                            -Elehen huola, ko syöineh šaddeh nijttem näälä te talle lii harävuoššam jä haasiijd luävadem, kale tun kuulma vyölemuu uulgá oolá juusáh luävadel... Saammal väčilij meddal ige halidam eenab kultelađ. Nuuthen tot tuođai lai et pärnin jo koolgai apijdesmiel leđe parggoost já veiká moon liččij lamaš vaipam te koolkai leđe nuut kuhhää fääruust teikaá ko enni já eeči-uv, tast maŋá lai kolkađ vala vyördiđ eeni mälistam mut sun oođij tom äigi jä ko purrameš lai vaalmaš te puradii te tast  máŋgá uäđđiđ.  Kesi já syöinimáánu lijjii tagareh mänuppajeh ete lai äigi sieradel-uv.  Mutá kost Saammal lai já mii oinui, lai tupe moon  pirrá lai gieddi ij styöres`ken muoráäiđi lai pirrá, ruopsis kussa oinui jiegist purádam, naavit já syönuläätu sehe juämäkuäti läin, säyni jä säyniveeskir, válá čiček`kietán lai koskanrähtimnäälä äitti saatij tast šoddáđ motomen, pecivyöydi poreh vala lijjii, oinui piegápoorá taggaar kuheldes pällu. pečikeejist mii lai alelää erespeecij tontet tot oinui nuut kuhäs.  Valá lai tuođai-uv jäyri já luoutáš moon poođast täät päikki lái  peenu lai meid, daggaar   tčiägupelji ruopsis peenu, loddepeenu tot lai, veiká eeči nanosäut kieldij pennuu monamest meätčän lode umästeđ te kuitag motomen moonai umästeđ ulguubel äiđid kuäppil ko ij maaššám.   Tot lai tiäđuust ete naapureh eä lamaš aldá, toh lijjii kukken, aldemuu naapuren lai aldá vittá kilometerid, tään keesi enniin lai arvalus eelliđ vääčin kolliimen, tobbeen asii äkku jä siäsä Auni já eeni ečipeeli lesk-aanti Uulá, eeni olmáeeči Saammal lai jäämmám espanjataudan já Uulá lai tast maŋgá puäättam visteg renkán já maŋgelää išeden.Tom še Saammal tiedij ete suäti lai mottoom ive majaskulai nuuham já puoh täloh melgetäut lijjii poltum sämeest, mute äähu päikki lai seilam ko lai nuuvt kukken tuärispeln.   Eeči lai meid lamaš suäđiist paijjeel neelji ivveest ijge lamaš mahten keevvam  uččää sun maiden suätiäigist muštalij, tom tuše motomen šalikesei maht päärräseh iveh elimest monnii jyöytivij suätihömmäin.   Nubbe naapur kullui lemen učäŋähhää eres suundän já tobbeen aasai stuorra peerá. Mut maggar-ges táát tupe lai moon šiljoost Saammal lai, sieradem skippäär lai peenu ko lijjim vissuuv oohtuunes pärni teiká eä lamaš eenab šoddam ko sun, vuoi leššuv ubá eenab pärnäid halidamken, naa mute siisá tupän ko laukkij te čičekkieđápeln nurheest lai Rabid hellá, tast lai kyöyti leibi passeemsaje, enni liäibui jieš leibijd já niisuid, nuuvt juähaš eemeed toon äigi poorkái lijjuv-sun kosten valmasleibeh vyöbdimnääläken. Čičeppele teiká jäyripele seinist lai kuuđáčalmašiš laasá mäddääpele seinist lai meid siämmäämuđuš laasa, meččiibeln seini lai hirsain valmaštuumen uđđá učäŋähhää stuärrab já aaleebviste já vistij kooskan uksá, uđđá viistän lai rahtum uđđá olgouksá taavaabele siäinän, lijjii stuärrab visteest kyöhti lasaräigi mädäs ja viestarseinijn.  Uälkispele nurheest lái keejistkeessim senká já Samalist lai valá seenkaš et ij tarbašam lättist uäđđil,, uččehen tot tupe lai; nelji meetter jyöhe seini lai kukke. Čääci koolkai kyöddiđ kälddest tupän já tuolvačääsi meid olgos kieddisalgan.  Ridduubeln lai naavit já syöiniläätu jä juämäkuäti kost Áilaenni ain liegatij kuusan čääsi ainasuv šohšuv jä kolmaäigin, lieggäčäätsän Áilái piejei kyöleliemá jes taggaar lai já täujä kale lai ko kesiäigin kyöli lai jyöhepiäiväsiš evvis.  Juämäkuäđeest lai čyöti littersiš pääti moon vyölni enni ain liegátij čääsi já tälvvyv mottoom kuävutievá muottuu valá päätän amahmes tohon suddä valmašen eehidesjuámä čääci. Kuusá nommá lai "Nilla" tot lai puohtum Ylivieskast nuutko tobbeen lai puohtum "Rippe" peennuv-uv.        Vuosmuš tupe mii lái pääččam vyölligubbon te Saammal eeči račoi käätu já saalvijn lasehiirsaid eänoi Heihain já tastmaŋgá rahtiijn čäčikäätu já muuräin poččee já lättee šoodái já Heikka piejai sajases jiejas rähtim uksápokaid uđđá viistän ko talláá äigist uusaid uäčui uästiđ pokäittää. Heikká piejái valá uusá kyöytituve kooskan sajases Heihá išettää täälu ij lijjii valmaštuđ siämmää keeci.  Te nuut tiegas Saammal muuštij maht suu enni já eeči poođijn päikän uččá kandaš fääruust mut sun tuse kiusedij já ilbatusái eeji-uv já nuut nube peivi kaandaš lai kaivastam kietan eeji vaaččir já lain kačlam meäldluvoi eeči kooroot ja kaandaš outast  pataresen já ko juuvstaškeđei te sihhootij veeččir tuärispel, ná ko eeči juuvsai maemustää kaanda te keesij niek`maddust tuvekuvl já ruänkäi Saammal enniijn et tällän vuälkkäh tääm ilpadeššee tualvuđ maassád eenniskuvl. Ja nuuvt Aila vaaldij tom kaanda mieldis já vuolgij tuälvuđ suu maassád,  kiän kaandaš sun leš lamaš, Saammalest lijjii maaŋgah viljapeleh, saatij lamaš tain mottoom, ouuvá iija sun kiergánam  leđe. Tast maŋa Saammal učäŋähhää aalgij väruttetteđ maid ejjiijn tuästä särnuđ, enni lai kale mainastam Saammalan maht eeči ko lai puättám suäđeest te sun ij ennuu killäm partčul ko alkiij korotteđ ete "kále liši lamaš pyöreeeb ete lijjim viirrađ suäđeest, ii täät räuhu eellimken lah älkkee ja kalehan suäti vala oppeet älgä, uäinivettee válá"  Räjisuältätteh motomen sniljäästellii lappad jođedijn já kuođđii Saammalan koškeleidi já teejäin tot lái ŋjäälgis ko vuojá valá piejái oolá.                     Taggáár Saammal vala muuštij maht iđetest vuolgijn Sulgešjäurän huäši rokkal, enni lai tolelää koččám paččaam kuusá, luäštám kuusá ulgguupel äiđid, te sulädijn jäyri nubekiäčän kirkkosajan tast pelikilomeettir myötki Keđgiluobbál kiäčän já tastmaŋgá  juhamyötki jä nuut maŋká kilomeetter käärguhuäši kuul, eeci lai uulgaib piejjam valmašen já rokkámlišäh-uv lijjii valmašest, Saammal kuođiijn pihaštulääsäčen puŋŋuustallađ. Huäpust suo rohhäin huäsi jä kessijn riidon, tast máŋgá valddiijn muu kärbas já tiegas Käärgu huäši rokkađ, visteg sii kähvästellii jä huäši suuhađ, lai ehidespeivi ennuu ko poođiijn riidon  valddiijn Saammal mieldi já sulädijn maassád jiejas päikän, huäšši paasij ulgai siisá.  Stuorráhuäsi lappat ko Saammal eeci suuvai te tobbeen Uulá já Mattii Hentá oinuin luävadam jiejas hoošijd.      -Tääl iij lah äigi ratkuustallađ kalga kierganađ päikän kuusa paččeeđ. Saammal enni eätä. Keđgijäurän ko pottii te kussa lai verejisŋäälmis vyörtemin ete peesašij navittan, kalehan kiäh tallaaäigin meečist assii te työjevänivuot ij lamaš. Mangá peivi Saammal eeči valá hošijduskuin rossadij outiđ ko puoh lijjii luävädum já äiđi valá pirrá rahtum ete poččuuh eä taid puraššii.   Tot lai čohčá mottoom muddoost ko eeči já enni särnuđ Saammalan maht suoi lavá peättam ete täste maŋgá tuu nommá lii Matti, tontiet ko tuu nommá kirhokiirjijn lii Matti Sammeli, mute ko enni haalidij koččođ tuu ejjis käimialgen te kočoin nuut, mute tääl tunlah eäššát käimialge Matti.   Maidpá “Matti” toos voojij, suŋin lai siämmää mii koččoom nommá lai. Enni eeđái valá Mattiijn    Luuhađ Aabis Suomakielan muäi älggeen ete maidniigen määtäh ko puättee čouča škoulá tuste Ŋjellimest älgä. Ton čoučá Maati mielan paasij  ko poođiijn kyöhti suältát, eava ubá tiervattamken nubbe paahvadij  -Henkilöllisyystodistukset. Aila viecai kämärest jä addelij taid suältatteid, nuut suo cuocit stiärkäin uksápiällast jä kejjain vuäruttuvij  vissuv vittaminuut, loopást eeči koijatij -Ossaatteko te lukiakaan? Talle nubbe uikadij tuođastušeid maassad já eedái -Ei nämä ainakaan kolttia, mutta henkilötodistukset pitää uusia kun ne on annettu Ylivieskassa.  Nuut suoi vuolggiin. Motomen eeči lai eällam Avelist komserkeskulen já lai Honka Kallen mainastam maht  räjialmaah lijjii päkkum udásnetteđ jieggakoortijd Honka lai ettám  -Jos vielä sitä vaativat käske käydä täällä, ei niitä ruukata uusia.  
Tälvyv šiljoost lijjii täujä eergeh, tohhan lijjii mättám kerjideđ mottoom huäššičalme já tasthan toh lijjii valmašest jes kuusniiken lai vyölgim, huäšeh lijjii vieččum päikän tallán ko jeerkah lijjii, mutoi-uv huäšeh hyöneest seilii meetčist tobbeen lijjii ŋuämmileh, säpligeh, já lai outá lyövekulán lamaš sorvauv puramen koske hoošijd mut ton soorvast poođij peeli mijjan já nubbe peeli Lesk Aanti -Uulán.  Tontet hoošijd iij kolkam kyöđđil täälvän viečahennää.             Ton čouča lijjii kostniigen puähtam kaasiuđäkää já huäpust tot mättäi syöiniläđukulen koddeđ multesäpligijd. Paččeem maŋa Aila adeli lieggá mielhi já lääduust kaasi taiđij aassam-uv, Matti muustij kale maht korrapuollasan kaasi poođij tupän, suste lai uäđdimsaje helä vyölni já Maati enniijn kaasi ain vuolggiijn olgos ko Aila piejai juämäkuätän tuula amahen kuusan lieggan čääsi ja kääsi moonai läätun vyörtiđ kuäs Aila puätä paččeeđ, rippe oonij kaasi skipären, Matti muuštij maht räjialmaah ohtii ratkuustellii já nubbe almai aalgij kaasi vuoretteđ paddiijn te rippe harrekeđei já rohhätij suu oolá nuut toos nuuvvai kaasi vuorattem.     Ton täälvi Matti lai juo alda čiččam ahašiš já juuđij lojesäälduid sirtemen, ääldoh lijjii tontiet et eergeh maneh ehitest tohon já kuäđuusteh jäähál seuŋgást, motomen lai maŋŋeed jä eeci-uv lái juo seengást ko Matti moränij toos ko eergeh ruottii šiiljon já kiällu valá skalidij. Talle eeči pajanij pajas kärvuudeđai vaaldij haulápiso seinist já čuoigalij keččáđ maid eergeh pallajii; kiddaäältoh kuitak läin ellimen mute polesteläin kále, škiuŋä kale lai kyöyti ääldu kooskast maht koolkai leđe-uv, maidpa Juhan-Matti tobbeen muite poorkai poođij maassát adelij erggiijd hooššijd ámás poreh. Ittäš peivi ko čuovvanij Matti-uv vuolgij eeji mieldi äldui luus já te vuottui maht kumppi lai puättám jä ŋaaham kiddáääldu luus, äldu suorganij já ŋuškij nubepel läbšikiäšän te tálle kumppi vuämmäsij skiuŋä te nuuvt maaččij majaspoođái maassađ mottoom meetter já kápon vuolgij meddál, moonái Keđgijäyri rasta Kontsiičieägán ja sunte lái nuortás, olkälää Juhan Matti ij kuorram, maačij maassát. Mottoom keerdi Maati eeči lái vyöjen puätimen ŋjellimest päikän te Kuätimyöđhist vyöjjimergi rooččáđ tuärispel te omattál mii tääl eärgän šooodái te vuämmmäš ko kumppi stiergää luodáalne já keejai mottoom äigi já moonai lappat kieäinuses, mute ij Ŋjellim mohheest kuässin pisso lamáš fääruust. Juoulai juouláäijih eelij äptueehid, talle Matti hyönniij motomijd skeenkaid. Uđđáive maŋgá puäsuialmaah vuolggii eeton; Ŋjellim Matti vuolgij almaideskuin Ŋjellimvääreest. Vuolipiättar Antti ,Piäkä Piättar já Maati eeči alkettäin Čäháligväre lojes čurrust, räiđuálmaen poodij Onni Kokkonen Njellimest, juähhääst lai räiđukerris já vyöjjimkerris. Räiđualmai moonai ohtsest sooppum päikän kuusniiken ouddiipel raahtij lävu viiratij pyältimsuärvi piejai piärkupäđe tuoltáđ j n o ,eä lamáš kiämpäh,läävuin koolkai aassađ lai puoláš teiká pivvál pykälys la almottum kyötioho outaskulij Ruähukuolpanen Räjijoosep luoddapiällas já tohonhán lai Tšarmtuoddar paijjeel ainasuv kulmaloh kilometered, ton äigin eeči ii kuitag vuäbdam pykälusast ,sun puoutij puoh päikän já ŋuovadij päihist ŋuovvámpoččuid já toikuin lonottij taačátävirijd. Käyjes poođij Njellimen stuorrá kyörmiautoin já visteg sun luoštij piärggoid riäuskäid neđečuđiijd kammuid vaatsaid j.n.o.Toon kruunásume outást uäčui tävirijd nuurráđ outámerkkan ruvás já nisujäävuid, sukkarijd, kááhvijd, manna ja kavrasuurumijd, ja tieđstuv Melange markariin ja vuoja já purkkilahčá, Korni koškeleibikassá, sukláá ja moos ain rijttäi...                             Njellim Taka-Lapist eeči iij uästám ko saaltijd já lámpuid čuovákaasá.                                                                             Tot iij láh pääččam mielán kuhe täggäär lonetteskäuppi piištij, mute ušom 60 lovvoost válá juttii taačástuästimen tävirijd. Täänäigist taašáh joteh suomápeln kaupijn uästimen.                                                                                     Kiđđuv kolgái motomijd sarvaid čäälliđ, mun čoggim ja eeči ruttiij juökikielast sarvá giddá ja muoi kuohtuuh ton oolá, pajebää jyölki kiddá ete ij čieučast, iij eejist kalleminuut moonnam ko sarves lai puukkoin čaallum, čuäbpiälän valá ristá merkkan et lii čaallum, eä čäleheh kuässin vartám. Vuöseh ko lai kuolkámerkká te tai še koolkai vittäteđ outiđ ko ŋäbbä

Tääl ko lii kuhesäigän lamas lieggakeesi te omatteleh moon kume lii, muu muštomield 1972 lai meid liegga keesi, talle tuše paijjeel 30 aste peiveh eä lamaš nuut maŋká meäldluvoi ko tääl lijjii.                                                                           Mute kii nuut kuhäs muštä maiden? Jiem mun kuitag mušte ko tooshan lii nuuvt kukke äigi. Toi aigiij lijjii meccipuoluh ko muuoi ejjiin kuähšä uägialne juuđiijn časkattelmin ko äijihkoskattuvah ain čuäkkejii meccipuäluid, ruošabeln räje suovah työpistii uba mänuppaje. Pečivyöydist harvii puälu paijjaan kierruid, eeči eeđai ain ete ehidest ko kuälkkee te kalgá alkiđ raavi kuäivuđ ko iho tullá puälä läškipeht. Piäkäjuhänas Matti nuurai ain časkatijjeid ko Carmtuoddar puoluvahta lai almottam kokobeht suullan lii meččipuolu. Puoälu luus ko kierganii te kuäivuškettii raavi pirrra jyöhemuumduuh ladduuh, kovastuvviih, kuovđđiih já juvviškoveh išedii. Raavi tađemeld ko koivuu te siskiipele čuäkkejii pyölliđ, mottoommuuđuu raavi ko čuollii te vaččii vala já tuvodii já virattellii ŋihäsoorvijd ete eä viira raavi rasta ete iij puoälu peesa ton mield ulgguupel. Puoälupäikän kuođđii kyöhti vautá ko kuodduuh jä syöbdeeh já juöhemuuđuuh seutilmieutáh kale porkestii mangá oho.              Toon äigin eä lamaš luodáh ko Njellimen, vääčin kuäušáh uälgialne já muädi peivi evvis reepust. Muštám ko Mattii Hentá eeđái muin ete "reppu kalgá leđe ain valmašist ko ij tieđe moon huäpust tieges kalgá vyölgiđ puolu časketteđ."

Tääl lam lamaš eälattesest veika moon kuhe, táán kiiđá eellim vyöjjimkoor- titet tuähtärkulen, sun omattelai ko muste ealah makarehken meridum lektesáh já uäinu lii nnut ete jieh taarbaš čalmelaasaidken. Moonai mottoom peivi te poostást lái kirje et eläššim laboratoriost voorá addelmin sun lai vuolkattas tohon piejjam, lai vuämašam  et lii vittá ive äigi ko lam laboratoriást eällam ja talle lii lamaš kolesterooli učäŋähhää ollegesest. Taan ohhoost jiem inneg kiergán eelliđ mute puätteeoho aalgast kale eäläm. Ucŋähhää poolam mii muste käunoo, jieš kuitág tuubdám ete liššim valá tiervas. Kalehán muste lii lamaš huolattem já älkkee eellim, eälah pärnääh já lam jieš piättám elimijn já jotemijn, liihan tieđstuv motomin ahheevuv ohtuu aassáđ mute maid toos vaja ko jiem lah skippäärkin hyönnim.  Toh skipäreh mooh muste laa lamaš maadásuomast eäláh halidám vyölgiđ tavas áássáđ já ko mun jiem láh halidám kuussan kaupugen varril  te toos tot lii ain kuálŋgánam.                           

Luäpjäiäigi myötistij ennuu muottuu ete tääl lii juo kiđđátäälvi muotakasoduh. Kalga tibi uäiniđ moon ennuu giđđuu lii muotá.       Talle ko muäi Kamessuolluu Samaláin láin äiđivahtán te ohtii skaammamänu loopast 1973 muäi poodiijn Vuodasluohta uäivääst Anttila kiämpän, taste lii Virddäänaargan vala 25 kilometered. Orostäin iijjan já itten tibi väččeen loppamäädhi, mii tibi lii ko iij la muotaken.   Iđetest ko čaranim ja vuolkim olkon eelliđ te läykkejim olgos te muotá lii idduurei. Liiuks täät tuotaken vuoi nohhäär-us uäinám, kuämmiräin haursti muottuu já juolgijuv aaalgij kalmeđ, te tuotá täät lii. Piejjim heelän tuula já päänusiis čääši.              Rauham skippäär ja  eeđam                                                 -Eänusun muoi kolššii vyölkiđ, tađe pyöreeb mađe tolelää.           -Kuus nuuvt lii huäppu ete kalgá seuŋaden vyölgiđ.                   -Eleba olkon keččámen te tun-uv ibertah. jä ko Saammal mana olgos te kulloo korottam ete moon liebbuu näälä tääl kalgá peessađ Virddäänjaargan. Iđetestkäähvi maŋá vuolggiijn käälliđ, čyötimeterd ko kaallim oudast te Saammal-kes moonai oután, maaeeld lai ennuu hiäälpup käällil luotaimeld. Pippoojäyri peht Saammal eätä   -Räjialmaah laa vuäjjám kiälhäin räje paalda luodá, mun jo outilähhää kuullim mähte kielkkämoottor-te kullui, eänusun muoi mooná tohon jä vääči kiälkkäludameld?         -Eänkä mooná, jiehuvsk mušte ete puäsuiäiđi já ruošräje kooskán ijlah lope moonnađ, tothán lohä räjilooveest-uv čielgásäut.                                                                                 -Mun jiem kuiteg mooná, mooná ohtuu jes haalidáh. mun ettim. iij Saammal ohtuu moonnam.  Mottoom äigi ko kaaliijn te kiälkkäluodda poođij verejääst munnuupele äiđid já tot kiälkkäluoddá moonai Šapšjäyri vahtatákasarmin, čaŋáläin siisá já munnui-uv leškuu käähvi já eemeed lai liäipum niisuid, heevij peivikäävi äigi, elaččii munnuu tuälvumen moottorkiälhäin puäsuikiäppäladduu verejää luus já opped vuolggiijn käälliđ muottuu. Seuŋád poođij huäpust mute kaaliijn outaskukei, šleđgálaampust nuuvvái patter, lai kutág väripatter, nuuthan muoi vaipaškuođáin tijme lai aldá ouče läin Čuhcejäyri puotá te Saammal tuäsä tuärispel já eätä.                                              -Tolddee kale syöbdee uäinoo, eänusun moona tohon já čokkii tuulá.  Nuuvt porggäin, virettäin motomijd piässäid já karssain kyätseid vuälä já taste muäi iijá iššte nuhhäin, puoláš iij lámaš piuvas čoŋgá lai. Taste tot ijjá moonai já seuŋád valá lai ko vuolggiijn juätkiđ määđhi.  Nuut muäi pessäin Ŋjellim väre oolá ja ko pesseen Virddääŋaarga vahtásajan já manneen siisá te uäiväämus koijád?                                                                          -Mahtkes tuoi täggäär sijvon leppeđ jotemen äiđireisust.?               Saammal ko maainastij te käle vääpel Tyni omattalai, já päähui mottoom almáá tuälvuđ munnuu autoin Ŋjellimen. Tot reisu lai teggaar ete maŋgii maŋá-uv vala muštiijn.